Kyllä oli selvästi ilmassa kevättä, iloa ja rakkauttakin, kun Espoon Laulu sai vieraakseen lahtelaisen Swing It! viihdekuoron yhteiskonserttiin Espoon Sellosalin lämpiöön. Vaikka päivä oli epäkiitollisesti helatorstain jälkeinen perjantai – mökkien, veneiden ja puutarhapalstojen kesäkuntoon laittamisen teemaviikonloppu, kertyi yleisöä paikalle koko salillinen. Kiitos kaikille paikalle saapuneille!

Osa Espoon Laulun ohjelmistosta oli viime vuoden Hector-esityksistä ja levyltä, osa tämän kevään dramatisoidusta Elsan elämä -kuoroteoksesta, jossa suomalaisin sävelin seurataan Elsan elämää vastaitsenäistyneestä Suomessa aina tämän päivän jälkeläisiin asti. Hetken tie on kevyt, Kaksoiselämää, Rafaelin enkeli, Meni hermot… Ennen väliaikaa lavalle nousivat myös lahtelaiset, ja yhdessä Swing It!:in kanssa lauloimme Juice Leskisen ”Laulun” (Tein lasinkuultavan laulun).

Kahvin ja virvokkeiden jälkeen lavalle nousi Swing It! – ja voi sitä iloa! Reino Helismaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi koottu ohjelmisto oli niin hienosti sovitettu ja esitetty, että olisi taatusti Repe itsekin halunnut nähdä nämä tulkinnat. ”Onni jonka annoin pois” liikutti sydänjuuria myöten, ja linja-autossa oli totta vie tunnelmaa. Koreografia oli sekä hauska että toimiva ja teki tutusta laulusta pienen näytelmän, joka vei menneiden aikojen matkustamisen tunnelmiin. Reissu jatkui kiskoille ”Lentävän Kalakukon” kyydissä ja jatkui monilla hienoilla ikivihreillä.

Yhdessä siirryttiin vielä kansainvälisiin tunnelmiin. Maailman valot syttyivät, ja aplodien jälkeen Eeva innosti vielä meidät kaikki afrikkalaistunnelmiin ”Helele Maman” sävelin.

Kiitos yleisö, kiitos loistava Swing It!, kiitos molemmat kuoronjohtajat – ja ihanaa kesää kaikille!

Espoon laulu lähti Espanjaan, ja reissussa riitti iloa, naurua, laulua ja vauhdikkaita käänteitä. Menolento oli myöhässä, ja suden tunteina Malagaan saavuttaessa hiljaisella kentällä ei ollut tilattua bussia. Mutta tämäkös meitä masensi. Kuoro takseihin ja sievänä jonona hotelliin.

Aamun valjettua tankkasimme aamiaisen ja lähdimme tutustumaan Funegirolaan Pakkasen ja lumen keskeltä lähteneistä tuntui ihanalta kävellä aurinkoisella rannalla. Paitahihasillaan tarkeni, vaikkei kevät vielä sikäläisittäin ollut kovin pitkällä.

Puolen päivän jälkeen pakkauduimme paikallisjunaan määränpäänä Radio Finlandia. Eeva aloitti äänen avauksen jo junassa, ja muiden matkustajien iloksi päristimme, suristimme, teimme ”naamat” ja skaalat ja lopuksi kajautimme Emman. Väliaikaisen tahdissa marssimmekin lopulta laulaen ulos junasta.

Radiossa vastaanotto oli lämmin. Aurinkoisella pihalla treenattiin esitettävät laulut ja nautiskeltiin. Eevaa, Joukoa ja näyttelijöitä haastateltiin, ja lisäksi kuoro laulaisi pari laulua Elsan ohjelmistosta. Vähän ennen nauhoitusta Esteri aukaisi taivaalliset hanansa, ja lopulta kuoro lauloi tiiviinä muodostelmana talon parvekkeiden alla, Eeva johti sateenvarjon alla ja äänittäjän upeat korkokengät uhkasivat upota syvälle nurmikkoon, kun hän piteli mikkiä.

Itse h-hetki – tai toinen niistä – oli illalla. Hyvissä ajoin ennen esitystä vedettiin Hotelli Alay’n juhlasalissa täysi läpimeno. Uskomaton tehotiimi Jouko, Kari S., Tytti, Eeva, Janne, Airi, Kari N., Tuula ja Auli olivat harjoitelleet, rakentaneet puitteet ja testanneet tekniikkaa koko sen ajan, jonka muu jengi oli käyttänyt rentoutumiseen.

Paikalle tuli oikein mukavasti yleisöä. Esityksen avaus Laulu on iloni ja työni maistui jotenkin erityisen ihanalta, kun lauloimme sen kahta puolen suomalaista yleisöä Espanjassa. Elsa syntyi, kätilö auttoi ja taas mentiin. Kuoron noustua lavalle Römperin tanssit viritti tunnelman, ja jälleen kerran Elsan, Matin ja ”tämän toisen” tarina vei kuorolaisenkin mennessään. Hassua, miten täysillä joka kerran myötäelää koko tarinan kaikkine käänteineen: suruviestin rintamalta, ahkeran emännän arjen, täyttymättömät haaveet ja ne monet täyttyneetkin. Lopulta kun kuitenkin yhdessä eletään elämän ehtoota. ”Niinhän se sovittiin, että kun toinen menee ensin, niin toinen tulee sitten heti perässä.” Yli sukupolvien ulottuva Elsan ja Elsan hengenheimolaisuus koskettaa. Tuntui mukavalta, että meillä oli vielä toinen esitys edessä.

Konsertin jälkeen ilta jatkui hyvän ruuan ja erinomaisen seuran merkeissä. Kukaan ei tainnut muistaa matka- tai esitysväsymystä, saati vakaata aikomusta mennä mahdollisimman varhain nukkumaan.

Seuraavana päivänä väki hajaantui. Osa shoppaili, osa lepäili ja tehotiimi ahkeroi. Vielä oli keikka edessä. Toinen esitys oli omassa hotellissamme Las Palmeras’issa  ja sujui hyvissä merkeissä. Esiintymisen ilo oli käsin kosketeltavaa.

Reissun kruunasi yhteinen karonkka. Ruoka oli hyvää ja laulu raikui. Paluureissu alkoi aamuyöstä, ja perillä Helsinki-Vantaalla oltiin seitsemältä aamulla. Ja vaikka äänet eivät yön matkustamisen jälkeen ehkä olleet kirkkaimmillaan, kajautimme vielä matkatavarahallissa Finlandian – kotiintulon kunniaksi ja maanantaiaamun matkalaisten iloksi.

Uuden ohjelmiston ensi-ilta jatkaa Espoon Laulun kevään 2013 kautta, ja jälleen oli yhdistetty hienosti sekä lauluja että näytelmää. Laulujen setti maamme itsenäisyyden ajalta oli mielenkiintoinen ja kattava, ja kappalevalinnat kuvaavia kullekin vuosikymmenelle.
Jouko Myllyojan käsikirjoittama näytelmä istui loistavasti Eevan sovittamien laulujen kanssa yhteen, ja Tytti Hannila pääroolissa teki hienon suorituksen Elsana. Muissa rooleissa nähtiin joukko kuoron jäseniä, jotka myös kantoivat komeasti kortensa kekoon ja saivat näytelmän elämään ja yleisön tempaistuksi mukaan. Kiitos teille (sattumanvaraisessa järjestyksessä mainittuna) Kari S., Kari N., Airi, Auli, Tuula ja Janne!

Tässä erään kuulijan kommentti: ”…ja kiitos eilisestä! Esitys oli aivan loistava! Siinä oli paljon taitoa mutta silti rentoutta ja iloisuutta. Nautin ihan kympillä ja olin *todella* positiivisesti yllättynyt, kun minulla on oma käsitykseni kuorolaulutilaisuuksista ja niiden mukaansatempaavuudesta. Esitys toi hyviä fiiliksiä ja oli *monesti* siihen investoidun rahamäärän arvoinen. Ei kaduta *senttiäkään*, että lähdin sinne kuuntelijaksi ja katsojaksi ja voin suositella sitä lämmöllä ihan *kaikille* ystävilleni(perheelleni sen tein jo!)”

Ja toinenkin kommentti: ”Nautittava esitys, kaunis tuttu sointi. Hyvää ilmaisua, nyansseja ja tulkintaa. Vikassa biisissä kun muodostelma muuttui, tulitte todella ihon alle. Ihan loistava idea tehdä tuo pieni koreografia ja ottaa kontakti yleisöön. Tosi koskettavaa. Lisää tällaista!”

Kesä lähenee, mutta sitä ennen on käsillä Espanjan valloitus, kun kuoro suuntaa matkansa Benalmadenaan ja Fuengirolaan, joissa Elsan elämää esitetään kahtena iltana, ensin perjantai-iltana hotelli Alay’ssa Benamadenassa, ja lauantaina sitten hotelli Las Palmeras’issa Fuengirolassa. Tervetuloa katsomaan, ken vain niillä nurkilla käyskentelee.
Ja ehkä sieltä palatessamme saamme viimeistään hilattua kevään airuet mukanamme, nyt tätä kirjoittaessani on ihana auringonpaiste mutta silti vielä pakkasta.

Kevään aikana, tarkemmin perjantaina 10. toukokuuta, Espoon Laulun vieraaksi ja yhteiskonserttiin saamme Lahdesta loistavan Swing It! -kuoron, jonka kanssa olemme aiemminkin saaneet ilon tehdä yhteistyötä.
Esiintymispaikkana on Sellosalin lämpiö, lisätietoja lähempänä konserttia löytyy kuoron sivustolla. Tarjolla on siis kahden viihdekuoron voimin esityksiä joista kuulija pääsee nauttimaan hienoista sovituksista viihdemusiikin saralta.

Elsa saanee vielä vuoronsa syksyllä, kunhan saamme esityspaikasta varmistuksen ja ajankohdan. Mikäli kaikki järjestyy kuten on toivottu, niin tästäkin tullaan tiedottamaan kuoron sivuilla, joten kannattaa tarkkailla uutisia.